23.1.2018

MATKATERVEISET CERNISTÄ

Novidan lukion pitkän fysiikan opiskelijat kävivät kertomassa leirikoulustaan Sveitsissä Cernin tutkimuslaitoksessa viime marraskuussa. LC Tähkä Loimaa tuki näiden viiden opiskelijan matkaa 250 eurolla. Opiskelijoiden matkablogia voi käydä lukemassa osoitteessa https://peda.net/p/rsalmenoja/cernloimaa2017.


Kuvassa vasemmalta lukien Jaakko Huitti, Ella Savonen, Maria Virtanen, Viola Varho ja Kalle Koivula.
 


6.12.2017

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE

LC Loimaa/Tähkän Heimolinnassa järjestämän Suomi100-itsenäisyyspäiväjuhlan juhlapuheen esitti kenraaliluutnantti Ilkka Kylä Harakka. Ohessa juhlapuhe kokonaisuudessaan

 

Kunnioitetut sotiemme veteraanit. Lions Club Loimaa Tähkän Herra Presidentti. Hyvä juhlayleisö.

Kiitos, että Haaran kylän kasvattina olen saanut kutsun osallistua tähän arvokkaaseen Suomi 100 itsenäisyysjuhlaanne. Teidän edessänne tuntee itsensä pieneksi. Edustan suuria ikäluokkia, mutta myös sitä sukupolvea, joka nuorina kapinallisina ei juuri arvoa antanut isiensä eikä äitiensä sota-ansioille. Tarvittiin seuraava polvi, joka avautti silmät ja nosti isoisät ja -äidit, eli teidät, teille kuuluvaan arvoonne.

Edellisen kerran olen Loimaalla ollut juhlimassa itsenäisyyttämme 10 vuotta sitten. Tuntematon sotilas puhutti silloinkin. Kansallisteatterin lavalla sitä oli esitetty pitkin syksyä. Näytelmällä kuulemma haluttiin viestittää, että suomalaista yhteiskuntaa hallitsivat kiiltokuvat ja menneisyyden myytit, kuten Mannerheim ja Ryti, ja joita nuorempi sukupolvi ei enää tunnistanut. Ja tämän viestin viemiseen oli valittu Tuntematon sotilas. Ei ihme, että näytelmä pahoitti veteraanien mielet.

Tuntemattomasta sotilaasta on tehty elokuva jokaiselle sukupolvelle. Juhlavuoden versio on kolmas ja sotaromaanin päivitys tälle vuosikymmenelle. Siinä on onnistuttu. Se tekee oikeutta veteraaneille. Teidän piirissänne se on nähty uusille polville tarpeelllisena modernina näkemyksenä, jolla on paikkansa ja jossa sodan kauhut esitetään todentuntuisesti. Tähän on helppo yhtyä.

Monet, varsinkin veteraanit ovat pitäneet tätä uutta elokuvaa parempana kuin Rauni Mollbergin vuoden 1985 elokuva. Pasifistina Mollberg painotti erityisesti sodan julmuutta ja mielettömyyttä. Ihmisten mielissä alkuperäinen Laineen elokuva oli sävyltään paljon isänmaallisempi, kun taas Mollbergin versio nähtiin korostetun sodanvastaisena.

Täällä Heimolinnassa olen kerran tavannut Rauni Mollbergin. Juhlatilaisuudesta satuimme poistumaan yhtä jalkaa ja rinnakkain kävelimme parkkipaikalla autojamme kohti. Huomasin, että Molle oli vaitonainen ja mietti jotain kuumeisesti. Sitten hän sanoi: “Kuule, kyllä asia on niin, että molempia meitä tarvitaan.” Hänet tuntien se oli paljon sanottu. Mielestäni hän oli oivaltanut , kunnioitetut veteraanit, teidän ponnistustenne arvon.

Ehkä hän oli tullut samanlaisiin päätelmiin kuin kirkkoherra Kaarlo Sovijärvi Heimolinnan vihkiäisissä 92 vuotta sitten. Juhlapuheessaan Sovijärvi totesi, aika lailla tulevaa kehitystä ennakoiden, miten yleismaailmallinen aate ja kansallisuusaate ovat vastakkain. Siksi eivät sodat lakkaa niin kallis ja toivottava kuin rauha onkin kansojen elämässä.

Ei ehtinyt kulua kuin vähän toistakymmentä vuotta ja täältä lähetettiin Loimaan miehet talvi- ja jatkosotaan.

Talvisodan Summa ja jatkosodan Ihantala ovat paikannimiä, joihin yhdistetään Suomen kohtalon hetket. Ne ovat synonyymeja käsitteelle torjuntavoitto. Niiden johdannainen on sana itsenäisyys. Molemmissa Loimaan pataljoona oli torjumassa ylivoimaista vihollista. Talvisodassa ja jatkosodan alkuvaiheessa loimaalaisia komensi miestensä suuresti arvostama Viljo Laakso. Hänen Mannerheim-ristinsä numero on 191. Se on jaetuista risteistä viimeinen. Risti myönnettiin hänelle Lapin sodassa, mutta olen jostain lukenut, että pohjustus tapahtui jo talvisodassa Summan alueen taisteluissa. Sanotaan, että sellainen joukko kuin johtajansa. Loimaan miehet voivat vähättelemättä seistä pää ylväästi pystyssä.

Sota vaati uhrinsa. Loimaan alueen sankari- ja sukuhautoihin on laskettu yli 700 sankaria, noin 7,5 % seudun kaikista miehistä.

Kirjassaan Homo Deus israelilainen professori osoittaa, että pahimmat vitsaukset ihmiskunnan historiassa ovat olleet nälkä, kulkutaudit ja sodat. Tänään ollaan tilanteessa, jossa liikalihavuuteen ihmisiä kuolee enemmän kuin nälkään, iän haurastamina menehdytään useammin kuin kulkutauteihin ja itsemurhia tehdään paljon enemmän kuin sodissa tulee kaatuneita.

Hänen johtopäätöksensä on, että sodat ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi. Läpi varhaisemman historian ihmiset olivat pitäneet sotaa normaalina olotilana. Rauha merkitsi poikkeustilaa. Sota kahden valtion välille saattoi syttyä milloin tahansa. Nyt sana rauha on saanut uudenlaisen, pitkäjänteisemmän merkityksen.

Kymmenen vuotta sitten Suomea kuvattiin omienkin toimesta yleisen asevelvollisuuden ulkomuseoksi. Silloin uskottiin, että rauha oli puhjennut ja esitettiin, että yleisestä asevelvollisuudesta tulisi luopua ja siirtyä vapaaehtoiseen malliin.

Valtio toisensa jälkeen oli luopunut asevelvollisuudesta ja oman alueen puolustamisen sijasta vannottiin kansainvälisen kriisihallinnan nimeen. Puheessani 10 vuotta sitten siteerasin ruotsalaispoliitikkoa, joka komiteamietinnön julkistamistilaisuudessa totesi: “Ajatukset asevelvollisuusarmeijasta ja yksin pärjäämisestä ovat naiiveja ja vanhanaikaisia”.

Nyt ei ole näköpiirissä, että Sovijärven kaipaama kallis ja toivottava rauha olisi pysyvästi koittanut. Tällä vuosikymmenellä on otettu reilusti takapakkia. Krimin valtaus havahdutti huomaamaan, miten geopolitiikka ja voimankäyttö olivat palanneet keinovalikoimaan. Lähi-Idässä käydään raakaa sotaa, johon osallistuu lukuisa määrä eri ryhmittymiä ja heidän tukijoitaan ja jossa sumeilematta käydään siviilienkin kimppuun. Ukrainan tapahtumiin olemme jo turtuneet, vaikka sotimisessa ei lopun merkkejä näy. Terrorismin uhka on saavuttanut jo meidätkin. Maailman sotilasmenot ovat palanneet hienoiselle kasvu-uralle ja ovat selvästi korkeammat kuin kylmän sodan päättymisajankohtana. Turvallisuuspoliittisesti tätä vuosikymmentä on leimannut epävakaus ja tapahtumien arvaamattomuus ja ennakoimattomuus sekä piittaamattomuus kansainvälisistä sopimuksista.

Ydinaseet, jotka pitkään ovat olleet rauhan takeena, nousivat kesällä uhittelun välineiksi. Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen johtajat kalistelevat sanallisia sapeleitaan. Amerikkalainen ydinjoukkojen komentaja kiirehti jo toppuuttelemaan, ettei tottelisi laitonta ydiniskukäskyä. Uhoaminen ja pullistelu jatkuu, mutta vaikea on uskoa Pohjois-Koreankaan itsetuhoon pyrkivän.

Hybridisodankäynti nimenä tuli tietoisuuteemme Venäjän valloitettua Krimin. Mitä se hybridisota sitten on? Se sijoittuu sodan ja rauhan välimaastoon. Hybridiuhka on yhdistelmä erilaisia keinoja, jotka eivät ole pelkästään sotilaallisia. Internet on mahdollistanut monet niistä. Aseeksi on valjastettu tiedonvälitys ja meitä vastaan voidaan toimia huomaamattamme.

Julkisuudesta tutuimpia esimerkkejä hybridiuhkista ovat Krimin valtauksessa käytetyt tunnuksettomat sotilaat eli “vihreät miehet”, pakolaisvirrat rajoillamme, terrorijärjestö Isisin sissisota, ilmatilan loukkaukset, väärän tiedon levittäminen, mielialojen ja mielipiteiden muokkaaminen, tietomurrot esimerkiksi puolueiden järjestelmiin, vakoilu tietoverkoissa ja poliitikkojen tukeminen tai mustamaalaaminen. Vain mielikuvitus on rajana.

Hybridivaikuttamisen tavoitteena on jakaa kansaa kylvämällä epäluottamusta ja rikkomalla yhtenäisyyttä. Epäsopua ruokitaan levittämällä vääriä uutisia ja peukaloituja kuvamateriaaleja. Päättäjiä hyödynnetään esimerkiksi NATO-keskustelun estämisessä ja Suomen EU:sta eristämisessä.

Hybridisodankäynnissä käytetään myös raakoja ja raukkamaisia keinoja ihmismieliin vaikuttamisessa. Otetaan esimerkiksi terroristit. Terroristien iskujen uhreiksi on joutunut vain murto-osa siitä, kuinka paljon liikenneonnettomuuksissa ihmisiä on kuollut. Silti aiheutetut pelkovaikutukset ovat moninkertaiset. Neljä viidestä suomalaisesta mainitsee terrorismin yhdeksi suurimmista huolenaiheista.

Suomalainen yhteiskunta on hybridiuhkille immuunimpi kuin moni muu länsimaa. Pieni kansa ja sen yhtenäisyys, koulutustaso, viranomaisyhteistyö ja poliittinen vakaus ovat selkeitä etujamme.

Siinä mielessä ei ole ihme, että Suomi on saanut perustettavakseen Eurooppalaisen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen. Suomen lisäksi hankkeessa on mukana yhdeksän muuta maata. Uskotaan, että keskus on omiaan tiivistämään EU:n ja NATO:n puolustusyhteistyötä.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tukipilari on oma uskottava puolustuskyky. Sen antura on yleinen asevelvollisuus. Silloin kun muut purkivat aluepuolustuksensa ja sen mukana yleisen asevelvollisuutensa, Suomella riitti itsetuntoa oman polkunsa kulkemiseen.

Nykyisen kaltaista asevelvollisuutta kannattaa yli 80 % suomalaisista. Puheet valikoivasta asevelvollisuudesta ovat vaienneet. Samat ihmiset ovat nyt viritelleet keskustelua jopa naisten kutsunnoista ja asepalveluksesta.

Omintakeinen ja ainutlaatuinen puolustus on meidän olosuhteittemme ja ympäristömme vaatimusten muovaama. Tie eteenpäin on suora. Toisin on esimerkiksi Ruotsilla, joka joutuu jälleenrakentamaan alueensa puolustuksen ja ottamaan uudestaan käyttöön yleisen asevelvollisuuden. Myös NATOn on pitänyt palauttaa päätehtäväkseen jäsenmaittensa puolustamisen.

Hyvä juhlayleisö.

Suomen itsenäistymisen historiassa voidaan nähdä neljä virstanpylvästä. Ensin oli kansakunta, sitten muodostettiin valtio,väliin tulivat sodat ja lopulta luotiin hyvinvointivaltio. Näistö sodat ovat ihmisten mielissä merkittävimmät. Talvi- ja jatkosota tarkoittavat samaa kuin itsenäisyys. Siksi suhtautumisemme itsenäisyyspäivään on kautta aikain ollut juhlallisen vakava ja jopa harras.

Siksi Tuntematon sotilas kuuluu tähän päivään ja siksi on tärkeää, minkälaista viestiä sillä halutaan välittää. Se on nuoremmillle muistutuksena siitä, että vapautemme ja yhteiskuntamuotomme ovat olleet haastettuina. Se muistuttaa myös siitä raskaasta uhrista, jonka itsenäisyytemme säilyttäminen vaati. Tämän päivän maanpuolustajat ovat tämän sisäistäneet. On sitten kyse hybridisodasta tai aseellisesta selkkauksesta kolme neljästä suomalaisesta on isoisiensä tapaan ase kädessä valmiita puolustamaan isänmaataan.

Kunnioitetut veteraanit.

Vihkiäisissä Sovijärvi lausui toivomuksen, että Heimolinnassa kehitettäisiin aatteita, jotka eivät vapautta sido. Talo olkoon linnoitus, josta ei lähdetä hyökkäämään, vaan varjelemaan. Te olette täyttäneet Sovijärven toivomuksen viimeistä piirtoa myöten. Te olette taistellen varjelleet vapauttamme ja antaneet meille jälkipolville perinnöksi itsenäisen ja menestyvän hyvinvointivaltion.

Lions Club Loimaa Tähkän herra Presidentti ja jäsenet.

Kaksi vuotta sitten palautitte tämän itsenäisyyspäiväjuhlan ohjelmaanne. Ele on kaunis ja omalta osaltaan tekee kunniaa Loimaan seudun sotaveteraaneille ja lotille puolisoineen tai avustajineen. Sen he totisesti ovat ansainneet. Kiitos.

 


5.1.2017

LIONS-RITARI NRO. 1795 MATTI MÄKILÄ

LC Loimaa/Tähkän joulukuun kuukausikokous vietettiin juhlavissa tunnelmissa. Pitkäaikainen ja arvostettu jäsenemme Matti Mäkilä sai Lions-ritarin arvon. Tilaisuutta läsnäolollaan kunnioitti Arne Ritari -säätiön hallituksen puheenjohtaja PDG Reino Laine, hän myös suoritti ritariseremoniat asiaankuuluvalla arvokkuudella. Paikalla oli klubimme lähes koko jäsenistömme ladyineen.

Metsämaan koulun tiernapoikaryhmä loi jouluista tunnelmaa esityksellään tilaisuuden alussa. Tiernapoikaryhmä koostuu Metsämaan koulun neljännen luokan pojista, ohjaajanaan opettaja Kati Korkeaoja.

Lauluesityksen jälkeen estradille astelivat tuleva Lions-ritari Matti Mäkilä, PDG Reino Laine sekä avustajat lion Olli-Pekka Rastas ja alueen pj. Unto Marjamäki. Seremoniat sujuivat tyylikkäästi, puheessaan PDG Reino Laine valotti tulevan Lions-ritarin pitkää lion-taivalta, todeten Matin olevan koko sydämestään lion, luoden erityistä leijonahenkeä esimerkillään ja aktiivisuudellaan. Puoliso Anja Mäkilälle luovutettiin Lions- ritarin puolisomerkki.

Kiitospuheessaan Lions-ritari Matti Mäkilä jakoi kiitosta vuolaasti leijonaveljilleen ja totesi että tunnustus on myös koko klubillemme. Maljannosto päätti hienon seremoniaosuuden.

Tunteikas juhlailta jatkui kuukausikokouksella ja maittavalla illallisella. Klubimme on syystä ylpeä Veli Matti Mäkillälle myönnetystä tunnustuksesta. Lions-ritari Matti Mäkilä nro 1795 on meille muille veljille esimerkillinen lion, isähahmo, leijonahengen luoja ja todellinen klubiaktiivi.

 


22.12.2016

LOIMAAN TÄHKÄ 2016 -LEHTI JULKAISTU

Lions Club Loimaa/Tähkän perinteinen joululehti on jälleen julkaistu Loimaan alueen kotitalouksiin. Voit tutustua uusimpaan lehteen myös digitaalisena näköispainoksena. Edellisten vuosien julkaisut on koottu myös lehtiarkistoon kotisivuillemme.

 

 
 


6.1.2016

ON MONTA TAPAA AUTTAA - LC LOIMAA/TÄHKÄ JÄRJESTI ARVOKKAAN JA ILOISEN ITSENÄISYYSJUHLAN

LC Loimaa Tähkän jäsenet päättivät järjestää vuosina 2015-2017 kolme peräkkäistä itsenäisyyspäiväjuhlaa, johon elossa olevat Loimaan seudun sotaveteraanit ja lotat puolisoineen tai avustajineen kutsutaan kunniavieraiksi. Itsenäisyyspäiväjuhlan järjestäminen oli ollut menneinä vuosikymmeninä klubin aktiviteettina, mutta ei enää viime vuosina. Nyt päätimme palauttaa tämän arvokkaan aktiviteetin.

Tämän vuotinen juhla järjestettiin Loimaan Heimolinnassa 5.12.2015. Heimolinna oli se paikka, josta Loimaan miehet lähtivät talvisotaan ja jatkosotaan. Kutsuttujen veteraanien joukossa oli klubimme kunniajäsen Veikko Kotiranta, jota juhlan aikana haastatteli sotavuosien muistoista juhlan juontaja Olli-Pekka Rastas. Veteraaneja ja lottia avustajineen saapui juhlaan yhteensä 63.

Juhlan järjestelytoimikuntaan kuuluivat veljistämme Miikka Ristimäki (pj), Jari Koivusaari, Olli-Pekka Rastas ja klubimme presidentti Hannu Suominen. Juhlan suunnitteluun ja järjestelyihin saimme suurta apua ja ammattitaitoa ammatti- ja aikuisopisto Novidan liiketalouden opiskelijoilta ja heidän lehtoriltaan Annikki Puukalta. Juhlan järjestelyissä avustaminen tarjosi opiskelijoille oivallista työssä oppimista. Juhlaan kohdistuneen työn opiskelijat saivat hyväksi lukea osaksi opintojaan. Klubi muisti heidän arvokasta työpanostaan juhlassa kukilla.

 

Juhlassa kansamme itsenäisyyttä valottivat elävästi puheillaan pres. Hannu Suominen, Loimaan kaupunginhallituksen pj. Teuvo Suominen ja juhlapuhujana prikaatikenraali Olli Nepponen. Juhlasta teki erityisen myös se, että monilla elämän alueilla ansioitunut veljemme Eino Vepsä lyötiin Arne Ritari-säätiön ritariksi piirikuvernöörimme Ari Lindellin suorittamana. Juhla- ja tanssimusiikista huolehti Kauppala Big Band orkesteri. Lisäksi kolmen naisen trio Ämmät esitti hauskoja laulelmia Big Bandin säestämänä. Monipuolista ohjelmaa täydensi laadukas pitopöytätarjoilu. Saimme osallistujilta niin juhlassa kuin jälkikäteen paljon myönteistä palautetta. Tästä on hyvä jatkaa.

Ilkka Uusitalo, 2.varapresidentti

 


27.4.2015

LC LOIMAA KUUDENNEKSI SUOMEN LIONS CLUBIEN SM-LENTOPALLOTURNAUKSESSA SALOSSA

LP Viesti järjesti yhdessä Marttilan Lions Clubin kanssa 25.-26.4.2015 Suomen Lions Clubien SM-lentopalloturnauksen Salohallissa. Mukaan oli ilmoittautunut 20 joukkuetta eri puolilta Suomea, pelaajia oli mukana yli 150. Turnaus oli samalla yksi osa LC Marttilan 50-vuotisjuhlavuotta. Turnauksessa pelattiin kaikkiaan 64 peliä: 36 kahden voittoerän peliä lauantaina 25.4. ja 28 peliä sunnuntaina 26.4. Joukkueet pelasivat alkusarjan viiden joukkueen alkulohkoissa, joista kaksi parasta pääsi tavoittelemaan sunnuntain pudotuspeleissä turnausvoittoa. Turnauksen kaukaisimmat vieraat tulivat Joensuun Kiihtelysvaaralta - aivan itärajan tuntumasta. Mukana olivat myös mm. Peräseinäjoki, Saarijärvi, Heinävesi, Alavus, Haukivuori ja Alajärvi. Ennakkotietojen mukaan turnauksen nuorin pelaaja oli 23-vuotias, vanhin 73-vuotias - keski-ikä oli runsaat 51 vuotta. LC Marttila oli puolustava Lions Club -lentopallomestari ja oli siksi turnausisäntänä. Koska Marttilasta ei löydy riittävän suurta pelipaikkaa kohtuullisen suurelle turnaukselle, marttilalaiset kääntyivät LP Viestin puoleen, joka järjesti koko turnauksen.

 

LC Loimaa Tähkän joukkue sijoittui turnauksessa hienosti kuudenneksi. Sijoitus oli odotuksia parempi, sillä joukkueen kokoamisessa oli omat vaikeutensa, kun muuttamien veljien oli hankalaa lähteä pelaamaan kylvökiireiden lomassa. Joukkueessa pelasivat Ilkka Uusitalo, Jouko Kylä-Utsuri, Ilmo Vesterinen, Ville Kotiranta, Kari Niekka, Matti Nieminen ja Jouko Rinne (LC Mellilä).

 


9.8.2013 

POWERPOINTESITYS LIONS YOUTH CAMP LOIMAA -NUORISOLEIRISTÄ

 
 


2.7.2012 

AUTA NUORIA KANSAINVÄLISTYMÄÄN, TOIMI LC-NUORISOVAIHDON ISÄNTÄPERHEENÄ

 

Lions-järjestön nuorisovaihto on 17-21 vuotiaiden nuorten, pääsääntöisesti kesäaikana tapahtuvaa muutaman viikon mittaista tutustumista muihin muiden maiden kulttuuriin perheoleskelun ja kansainvälisten leirien muodossa.

Nuorisovaihto on kaksisuuntaista, Suomesta lähtee ja Suomeen tulee nuoria. Nuorille ja isännöiville perheille se on erinomainen mahdollisuus päästä kansainväliseen kosketukseen ja sada useita elinikäisiä ystäviä muista maista. Viime vuosina Suomesta on lähtenyt n. 250 nuorta ja saapunut n. 160 nuorta.

Kesällä 2013 Loimaalla järjestetään kansainvälinen leiri, jonka virallisena pääkielenä on englanti. Leirille saapuu 30 nuorta eri maista. Nyt perheelläsi on erinomainen tilaisuus tutustua näihin nuoriin ennen leirijaksoa toimimalla isäntäperheenä. Samalla perheesi pääsee harjoittamaan kielitaitoa käytännön elämässä.

Leirijakso on 25.7.-4.8.2013, joten n. 2-3 viikkoa ennen leiriä tarvitaan vapaaehtoisia isäntäperheitä.

Jos olet kiinnostunut toimimaan isäntäperheenä, ota ystävällisesti yhteyttä alla olevaan osoitteeseen.

Ari Lindell
Mäntymäentie 5
32210 Loimaa
+358 50 544 2979
ari.lindell@lions.fi

www.lionscamp-loimaa.fi

 


26.2.2012 

KUVIA LASKIAISRIEHASTA

Laskiaissunnuntaina 19.2.2012 otettuja kuvia löydät kuvagalleriasta.

 


6.1.2012 

LEIJONIEN KIRKKOPYHÄ SUNNUNTAINA 8.1.2012 KANTA-LOIMAAN KIRKOSSA

 


10.8.2011 

TOHNAN MYLLYLLÄ JUHLITTIIN

LC Loimaa/Tähkä järjesti yhdessä Kotirannan tilan kanssa Tohnan myllyllä kaikille avoimen myllyjuhlan sunnuntaina 7.8.2011. Juhlaa vietettiin sen kunniaksi, että toukokuussa 201 vuotta täyttänyt Mylly sai tänä kesänä uudet siivet, joiden rakentamisessa myös klubi auttoi. Juhlijoita oli ilahduttavan paljon, arviolta noin 120 henkilöä.

Kotiseutuneuvos Eino Vepsä puhumassa juhlayleisölle

Juhla oli samalla LC Loimaa/Tähkän toimintakauden 2011-2012 avaus. Tilaisuuden avasi ja juonsi presidentti Unto Marjamäki, musiikista huolehti "Piltolan puhallin Brass". Juhlassa puheenvuoroa käyttivät kirjailija Raija Kouri, tutkija Elsa Hietala maatalousmuseo Sarasta, klubin kunniajäsen Veikko Kotiranta sekä lionsveljet Esko Oijala ja Eino Vepsä.


Tohnan myllyn vanha isäntä Veikko Kotiranta

 


7.3.2011 

LASKIAIRIEHAA VIETETTIIN AURINKOISESSA SÄÄSSÄ

Käy katsomassa kuvia tapahtumasta kuvagalleriassa.
 
Klubin perinteikästä talviaktiviteettia laskiaisriehaa vietettiin hyvissä sääoloissa Laskiaissunnuntaina 6.3. 2011 Keskuskoulun - ja Saikunkallion ympäristössä. Olosuhteet olivat mainiot; lunta riittävästi, pakkasta noin kolme astetta ja auringonpaistetta. Muutoin niin täydellistä talvisäätä verotti vain pohjoistuuli.
 
Laskiaisen vietto tapoineen periytyy uskonnollisesta perinteestä. Härkäviikot päättyivät laskiaiseen, josta oli seitsemän viikkoa pääsiäiseen. Laskiaisena - aikaisintaan 1.2. ja viimeistään 7.3. - laskeuduttiin rasvaisten ja maitoisten ruokien turvin kevätpaastoon. Suomessa laskiaisen viettoon on liittynyt jo vuosisatoja mm. mäenlaskua, rekiajelua ja jääkelkkailua. Laskiaiseen liittyi myös monia uskomuksia. Mitä pidemmälle kelkka liukui, sitä pidempiä pellavia uskottiin saatavan.

Tänä vuonna laskiaisrieha kokosi lapsiperheitä ulkoilutapahtumaan jälleen ihan mukavasti. Moottorikelkka-ajelu oli jälleen kaikkein suosituinta toimintaa. Pikkupojat lienevät ehtineet istua Jari Neeron, Kari Kotiniemen ja Ville Kotirannan kelkkakyydeissä parikymmentäkin kertaa. Myös muutama äiti sai nauttia vauhdista pikkuistensa kanssa. Partiolaiset hoitivat letunpaiston ja myynnin taas kerran hyvällä palveluasenteella ja Pärssisen Jussin grillimakkarat kävivät myös hyvin kaupaksi. Tapahtumassa sai kokeilla myös jääkiekon tarkkuuslauontaa ja tutustua paloautoon ja Loimaan Ambulanssiin. Laskiaisrieha sujui hyvissä tunnelmissa ja ilman haavereita. Kiitos jälleen kaikille osallistujille ja klubiveljille!

 


5.12.2010 

SANKARIVAINAJIEN MUISTOKIVEN PALJASTUSTILAISUUS 4.12.2010

LC Loimaa/Tähkän aiempien vuosien perinne kolmen tai useamman perheenjäsenen sodassa menettäneen perheen muistamisesta sai jälleen jatkoa 4.12.2010, kun Metsämaan Mettänperän Silokankaalla paljastettiin muistokivi tilan kolmen sodassa kaatuneen veljeksen kunniaksi.

Kivanpaljasttus- ja muistopuheen tilaisuudessa piti eversti Ari Rautala, Risto Hakala lausui omaisten muistosanat. Puheenvuoroa tilaisuudessa käyttivät myös Alli Silokangas sekä LC Loimaa/Tähkän  presidentti Pekka Mäkelä. Tunnelmaa tilaisuuteen toi sotaveteraanien kuoro Loimaan Korsulaulajat laulamalla aseveljien kanssa koetuista tapahtumista 70 vuoden takaa.

 

 


27.5.2010 

AVUSTUKSET KAUDELLA 2009-2010

LC Loimaa/Tähkä on 46. toimintakaudellaan tukenut jälleen monia yhteisöjä ja yhdistyksiä lions-aatetta noudattaen. Toiminta-avustusta ovat kauden 2009–2010  aikana saaneet mm. Loimaan Teatteri, Jankko naiset N2, Leo Club Loimaan Seutu, Loimi-Kiekko Rockets Devils, Loimaan Seudun Invalidit ry, Loimaan 4H-yhdistys ry ja Loimaan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. Lisäksi Opintien 9.-luokkalaisille on jaettu kolme kiristipendiä. Tähkäläiset ovat olleet myös tukemassa yhden loimaalaisnuoren ensi kesän nuorisovaihtomatkaa.

LC Loimaa/Tähkä oli joulukuussa 2009 yhdessä muiden Lions piirin 107-A  IV alueen klubien kanssa lahjoittamassa Loimaan aluesairaalan kirurgianosaston potilashuoneisiin yhteensä kahtatoista 37” taulutelevisiota seinätelineineen. Muut mukana olleet klubit olivat LC Loimaa, LC Loimaa/Joet, LC Loimaa/Kosket, LC Loimaa/Sinikellot ja LC Mellilä.

 


21.2.2010 

KUVIA LASKIAISRIEHASTA

Voit käydä tutustumassa tämän vuoden laskiaisriehakuviin kuvagalleriassamme>>
 


14.2.2010 

LASKIAISRIEHA ONNISTUI MAINIOSTI

Saikunkallion ja Keskuskoulun maastossa järjestetty ystävänpäivän laskiaisrieha keräsi runsaasti lapsiperheitä paikalle.

LC Loimaa/Tähkän perinteinen laskiaisrieha oli tänä vuonna siirretty Hirvikoskelta lähemmäksi keskustaa Saikunkallion ja Keskuskoulun alueelle. Paikanvalinta oli onnistunut ja keskeisen sijainnin ansiosta tapahtuma keräsi runsaasti väkeä paikalle. Myös erinomainen sää ja poikkeuksellisen runsas lumimäärä suosivat riehaa.

Alueella oli monta eri toimintapistettä. Pulkkamäessä laskijoita riitti ruuhkaksi asti. Koulun pihalla jääkiekkoilijoiden järjestämä tarkkuuslauonta osoittautui yllättävän vaikeaksi. Palokuntalaisten organisoima lumiveistoskisa toi lisäväriä puistoalueelle. Partiolaisten letunpaistopiste ja leijonien makkaragrilli piti nälän loitolla. Päivän suosituimmasta viihdykkeestä ei ollut epäselvyyttä, moottorikelkka-ajelu keräsi koko kolmituntisen tapahtuman ajan pieniä huimapäitä aina jonoksi asti.

 


8.12.2009  

SANKARIVAINAJIEN MUISTOKIVEN PALJASTUSTILAISUUS 5.12.2009

LC Loimaa/Tähkän kunniajäsen ja sotaveteraani Veikko Kotirannan aloitteesta 2004 vuonna alkanut perinne kolmen tai useamman perheenjäsenen sodassa menettäneen perheen muistamisesta sai jatkoa itsenäisyyspäivän aattona 5.12.2009, kun Loimaan Kojonperän Ala-Lähteellä paljastettiin muistokivi tilan kolmen sodassa kaatuneen veljeksen kunniaksi.

Muistopuheen tilaisuudessa piti prikaatinkenraali evp., kansanedustaja Olli Nepponen, omaisten puheenvuoroa käytti Marja-Leena Salmi ja LC Loimaa/Tähkän kiitossanat sotien veteraaneille lausui presidentti Reijo Ylösmäki. Paikalla oli myös sotaveteraanien kuoro Loimaan Korsulaulajat, jotka sävelten muodossa muistelivat isänmaamme sankarien 70 vuoden takaisia urotekoja itsenäisen Suomen puolesta. 

Sankarivainaja-enojensa muistokivellä Marja-Leena Salmi (vas), Jouko Kylä-Utsuri ja Arja-Liisa Mäkimattila. 

 


4.9.2009 

Seuraavien kokousten aikataulut löydät kohdasta Kausi 2009-2010 --> Kokoontumispäivä

 


3.6.2009 

KIPUPUMPPUJA LOIMAAN ALUESAIRAALAAN

Lions piirin 107-A  IV alueen Lions clubit luovuttivat kipupumppuja Loimaan aluesairaalaan 1.6.2009.

Lions piirin 107-A  IV alueen Lions clubit toteuttivat tunnuslauseensa ”Me palvelemme” mukaisesti yhteisaktiviteetin kipupumppujen hankkimiseksi. Loimaan aluesairaalasta saamamme tiedon mukaan juuri niitä tarvittiin lisää.

Oma hanke päätettiin toteuttaa, koska Lions järjestöllä ei kuluneella toimikaudella ollut valtakunnallista aktiviteettia.

Kipupumppu on elektroninen laite, jolla kipulääkettä voidaan annostella potilaalle jatkuvana annostuksena tarkkoja määriä leikkausten jälkeen tai esimerkiksi syöpäpotilaille kivun hallintaan. Laitteen avulla potilaat kykenevät myös itse säännöstelemään kipulääkitystä, mikä esim. lisää kotihoidon mahdollisuutta huomattavasti. Näin pystytään parantamaan potilaiden viihtyvyyttä ja elämänlaatua.

  • Kertakäyttöinen kipupumppu on yleensä tarkoitettu päiväkirurgisen toimenpiteen jälkeiseen kivunhoitoon.
  • Lääkeruiskullista kipupumppua käytetään sairaalassa suurempien leikkausten jälkeiseen kivunhoitoon. Lääkeruisku pitää vaihtaa päivittäin.
  • Kasetillisen kipupumpun avulla kipupotilaan kotihoito onnistuu joustavasti, koska kasetin vaihtoväli on pisimmillään jopa viikko. Pienen kokonsa ja turvallisuutensa ansiosta potilas voi kotona viettää mahdollisimman normaalia elämää.
Mukaan hankkeeseen lähti 13 Lions Clubia sekä Suomen Lions-liiton Arne Ritari säätiö. Hankkeella kerättiin rahaa 8700 euroa, jolla aluesairaalaan saadaan 7 uutta kipupumppua.

Alueen klubeista mukana olivat:

LC Mellilä

LC Alastaro    

LC Aura

LC Loimaa

LC Loimaa/Joet

LC Loimaa/Kosket

LC Loimaa/Sinikellot

LC Loimaa/Tähkät

LC Karinainen/Kyrö

LC Oripää

LC Pöytyä/Afrodite

LC Yläne

LC Ypäjä/Kate